Ilmalämpöpumpun ja jäähdytyslaitteen huolto sekä desinfiointi

Mestaripesuun sisältyy myös perushuolto

Perushuollolla voidaan ajatella toimenpiteitä, jotka eivät tarvitse välttämättä ammattilaista paikalle. Pelkästään sellaisista toimenpiteistä ei kannata maksaa, mutta ne luonnollisesti sisältyvät Mestaripesu-palvelun laajempaan kokonaisuuteen.

Sivustolta www.ilmämpöpumppu-huolto.fi löydät opastevideoita allaoleviin toimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet voit tehdä siis itse ja säästää 150€ tarkistushuollon kustannuksen:

• Suodattimien puhdistus

Tämän toimenpiteen olet varmasti tehnyt itse monta kertaa pölynimurilla. Voit tehdä tehostetun puhdistuksen ajoittain siten, että otat suodattimet ulos ja peset ne kevyesti saippuavedellä hangaten.

Etenkin keittiön lähistöllä suodattimiin kertyy myös rasvaa, jonka huomaatkin pesun aikana hankalasti irroitoavaksi. Myös astianpesukonetta voi kokeilla rasvaiseen suodattimeen 75C ohjelmalla!

• Ilmalämpöpumpun sisäyksikön kennon kevyt puhdistus

Kenno eli lämmönvaihdin voidaan puhdistaa osittain ilman kuorien/esteenä olevien osien irroitusta. Ottamalla suodattimet pois paikaltaan, voit kevyesti imurin harjapäällä puhdistaa kertynyttä pölyä lämmönvaihtimesta.

• Kylmäaineen määrän yleistarkistus

Usein luullaan, että määrä mitataan painemittareilla. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kylmäaineen määrä mitataan painossa (grammoja) ja onkin aivan eri toimenpide. Painemittari on täysin hyödytön tähän tarkoitukseen, mutta sitä voi käyttää kyllä kuluttajan jymäyttämiseen, jopa tarpeettoman lisäaineen myymiseksi.. ;)

Kutsummekin tätä toimenpidettä siksi yleistarkistukseksi, ei varsinaiseksi määrän tarkistamiseksi.

Saman testin kuin painemittareillakin voi tehdä, teet mittaamalla ilmalämpöpumpun puhallusilman lämpötilan. Sen tulisi olla maksimipuhalluksella 40C tai enemmän joka vastaa 25bar kylmäaineen painetta. Kylmäaineiden kanssa puhutaankin yleisemmin lämpötilasta, ei paineesta!

Onko tästä mitään hyötyä? Koekäytössä olemme testanneet, että inverter-tyyppisen ilmalämpöpumpun paine eli lämpötila laskee vasta, kun noin puolet kylmäaineesta on vuotanut ulos. Vastaus on siis savolaisittan ehkä..

Saat meiltä ilmaiseksi eteläsuomen alueella lämpötilaindikaattorin, jonka voit kiinnittää puhallusilmaan jos sopivaa mittaria ei löydy kotoasi. Ota yhteyttä niin toimitamme kirjeitse.

• Tippavesiputken eli kondenssilinjan tarkistus

Sisäyksikkö tiivistää jäähdytyskäytössä kosteutta huoneilmasta, joka valuu nk. kondenssivesilinjaa pitkin ulos talosta. huom. Jos jäähdytystä ei käytetä, koko testiä ei tarvita.

Voit tehdä sen yksinkertaisesti näin:

Ota tyhjään limupulloon vettä noin 0.5l, johon sekoitat pisaran pesuainetta pintajännityksen alentamiseksi. Tyhjennä sisältö hiljalleen sisäyksikön lämmönvaihtimeen, josta sen pitäisi valua ulos letkua pitkin. Käy katsomassa ulkoletkun päästä, tuleeko vettä vai ei.

• Puhallinmoottorien tarkistukset

Ilmalämpöpumppujen puhallinmoottorit ovat olleet jo noin 20 vuoden ajan kestomagneettirakenteisia, joten niissä on ainoastaan yksi kuluva osa ja se on liukulaakeri. Vaikka laakerin kunto ei vaikuta lämpöpumpun toimintaan, kuluneen laakerin ääni voi olla häiritsevä.

Tämän tarkistuksen teetkin yksinkertaisesti kuuntelemalla puhaltimen käyntiääntä. Ulkoyksikön puhallin pitää kuluneena kitisevää ääntä, kun taas sisäyksikössä ääni on pääsääntöisesti surisevaa (kuin hammasrattaiden ääni).

Ainut tapa vaikuttaa tähän ääneen on laakerien vaihto tai moottorin uusiminen, joka vaatii jo sisäyksikön purkamisen. Laakerien vaihto on yleensä mahdollista meidän huoltotoimien yhteydessä pyydettäessä, pienestä lisähinnasta.

• Telineiden, kotelointien ymv tarkistus

Ulkoyksikköön johtavat putket on usein koteloitu muovisella kourulla. Niiden kannet joskus liikkuvat paikaltaan paljastaen putkistoja, ne kannattaa siirtää takaisin paikalleen.

Eristevauriot ovat yleisiä koteloimattomilla osuuksilla, esim. linnut nokkivat niihin reikiä, jolloin kupari paljastuu esiin. Näihin voit laittaa esim. telttapatja-solukumia nippusiteillä. Eristeteipit eivät yleensä pysy kiinni pitkään, joten niitä kannattaa välttää.

Ulkoyksikön repsotukset tai muut telineviat vaativat ammattilaista paikalle, mutta ne kannattaa silmämääräisesti havainnoida.

Huolto vaatii osien irroittamista

Jos ilmalämpöpumppu aiotaan puhdistaa perin pohjin, sen pahiten likaantuneet osat on irroitettava käsittelyä varten. Lämmönvaihdinta ei voida teknisistä syistä irroittaa, sekä runko jossa se on kiinni, joten nämä osat pestään varovasti paikallaan.

Huolto ilman purkamista voi olla edullisempi, mutta sen voit tehdä itsekin kuten aiemmin totesimme.

Monesti valmistaja on yrittänyt estää korjaustoimenpiteitä tai sitä ei ole suunniteltu laisinkaan. Tämä tekijä aiheuttaa sen, että turvallisesti toteutettava ilmalämpöpumpun purkaminen on vaativampi toimenpide, kuin uuden asentaminen.

Esim. Hitachi ilmalämpöpumpusta irroitetaan ruuveja noin 30kpl, joista jokainen mielellään löytää tiensä takaisin paikalleen..

Kondenssialtaan puhdistus

Allas on nimensä mukaisesti tarkoitettu kondensoituvan nesteen keräämiseen poistoletkuun ja siihen päätyy runsaasti pölyä valuvan veden mukana. Kosteuden vuoksi se on mukava kasvualusta homeille.

Kaikista merkeistä allasta ei ole mahdollista irroittaa, mutta etenkin Mitsubishi Electric, Panasonic ja Sanyon allas on tehty irroitettavaksi huoltoa varten.

Puhallinrummun puhdistus

Kaikkein likaisin komponentti on puhallin, koska koko ilmavirta päätyy sen läpi kahteen kertaan suurella nopeudella. Kyseessä on nk. tangentiaalinen puhallin (crossflow fan), jossa ilma kauhotaan yläpuolelta rummun sisään ja keskipakoisvoimalla jälleen ulos sen sisältä.

Siinä on satoja pieniä aerodynaamisia siipiä (profiililtaan kuten lentokoneen siipi), joiden väli on hyvin kapea hankaloittaen puhdistusta. Se on hyvin herkkä pölylle, sillä kerääntyvä pöly muodostaa etureunaan jatkeen, mikä aiheuttaa lopulta siiven sakkaamisen.

Sakannut puhalin voi pyöriä vaikka kuinka nopeasti, mutta ilman virtausta ei tapahdu. Rumpu jakautuu noin 8 omaan osastoonsa ja kokonaisen osaston ilmavirta lakkaa, jos yksikin siipi siinä on sakanneena!

Likaantuminen jäähdytyskäytössä

Etenkin puhallinrumpu likaantuu jäähdytyskäytössä nopeasti. Laitteen sisällä vallitsee jäähdytyksellä lähes 100% ilmankosteus, joka liimaa pölyhiukkasia tehokkaasti kiinni puhallinsiivekkeisiin. Tästä syystä jos laitteella jäähdytetään kesäisin, se pitää huoltaa useammin kuin pelkästään lämmitykseen käytettävä kone.

Kuvassa oleva puhallin on ollut vain muutaman vuoden käytössä, eikä likaa ole nähtävillä juuri missään muualla, paitsi puhaltimessa!

Ilmalämpöpumpun desinfiointi

Bakteereista ja homeesta on hyvin vaikea päästä eroon pelkästään puhdistus sprayn tai vaahdon avulla, vaikka näitä markkinoidaankin siihen tarkoitukseen. Imurointikaan ei tepsi, koska lika on sitoutuneena lämmönvaihtimien lamelliväleihin. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii järempiä keinoja, kuten käyttämäämme höyrypesuria.

Kärcher on tutkinut höyryn tehokkuutta ja sen avulla tuhotaan jopa 99.99% bakteereista ilman minkäänlaisia kemikaaleja. Sen lisäksi se tuhoaa mahdollisesti kasvanutta hometta ja poistaa sen ravinnonlähteen tehokkaasti.

Yli 100C höyry tekee tehtävänsä

Höyrypesurissa oleva generaattori tuottaa nk. kuivahöyryä painekattilassa. Vapautuessaan suuttimen kautta kovalla paineella, höyryn lämpötila on noin 120C eli kuumempaa kuin kiehuva vesi. Tästä syystä se irroittaa erinomaisesti likaa ja tuhoaa eloperäistä ainesta.

Meidän ratkaisumme on testattu, tehokas ja toimiva. Höyry toimii pesuaineita tehokkaammin rasvaan ja likaan, eikä jätä kemikaalijäämiä tai hajuja. Höyrypesu on tutkitusti ainoa todella toimiva desinfiointimenetelmä ilmalämpöpumppuihin sekä jäähdytyskennostoihin.

Homeet, levät ja bakteerit tuhoutuvat joutuessaan kiehuvaan höyrysuihkuun. Mikään rapsuttelu, huuhtelu tai kemikaalilla pyyhintä ei poista samalla tavalla kasvustoa, joten kannattaa aina huoltoa tilatessa varmistua siitä että kyseinen huolto tehdään höyrypesumenetelmällä.

Lisäsuodattimien uusiminen huollossa

Ilmalämpöpumpuissa on karkeiden pölysuodattimien lisäksi monesti aktiivi- ja fotokatalyyttinen suodatin"lappu" erillisessä telineessä. Molempien suodatintyyppien teho heikkenee ajan myötä ja ne pitää uusia.

Vaihdamme huollon yhteydessä sisäyksikköön (siinä oleviin pidikkeisiin) aktiivihiilellä pinnoitetut suodattimet. Fotokatalyyttisuodatin on hankalasti saatavilla, joten niidenkin tilalle vaihdamme myös aktiivihiilen, yleensä siis kaksi uutta suodatinta.

Aktiivihiilen teho

Kyseessä on yleisimpiä ja toimivimpia tapoja poistaa ilmasta hajuhaittoja. Teho perustuu hiilelle tehtyyn pyrolyysiin, jossa siihen syntyy mikroskooppisia laskoksia ja huokosia. Tämän seurauksena sen pinta-ala kasvaa todella suureksi, yhdessä grammassa aktiivihiiltä on kahden tenniskentän verran pinta-alaa!

Hajumolekyylit jäävät ansaan tuohon pintaan, sekä vaihdon yhteydessä päätyvät sitten roskiin. Koneen alkuperäisessä suodattimessa hiili on kiinnitetty yleensä pahviseen runkomateriaaliin, hiilestä tulee suodattimelle ominainen musta väri.

Fotokatalyytin teho

Tavalliseen valkoiseen ilmansuodattimeen imeytetään kemikaalia, joka reagoi aurongonvalon kanssa. Yleensä kemikaalina on titaanidioksidi tai titaaniapatiitti ja sen sävy on sinertävä.

Auringonvalo vapauttaa suodattimessa kemikaaleja, joka tuhoaa sen pintaan päätyneitä epäpuhtauksia. Vaikutus on sillä tavalla erilainen aktiivihiileen, että aktiivihiili ei tuhoa vaan sitoo epäpuhtaudet.

Katalyytin kulumisen voi nähdä värisävyn muutoksena, suodattimen alkuperäinen valkoinen väri palautuu tai yleisemmin likaisen harmaa pölyn johdosta.

Entäpä plasmasuodattimet ymv?

Useissa sisäyksiköissä on muitakin suodatusmenetelmiä, kuten ioni ja plasmasuodatus. Ne eivät varsinaisesti kulu, vaan käyttävät sähköenergiaa aktiivisen tehon aikaansaamiseksi.

Pesun yhteydessä ne saavat kuitenkin uutta potkua, usein ne ovat pölyn tukkimat joten niiden teho on ajan myötä siksi heikentynyt.

Plasmasuodattimet erityisesti sitovat sähkövarauksen avulla ohikulkevat hyvin pienet pölyhiukkaset kiinni lämmönvaihtimeen, josta ne kulkeutuvat jäähdytyskäytössä poistoletkuun muun veden mukana. Monesti plasmasuodatus onkin tarpeeton ominaisuus, jos laite on ainoastaan lämmityskäytössä.

Mitä haittaa pölystä on?

Tehokkuuden ja hyötysuhteen lasku

Tekninen haitta syntyy läpikulkevan ilmavirran vähenemisenä, joka johtaa tehon ja hyötysuhteen laskuun.

Liitteen kuvissa on lämpökameralla kuva Mitsubishi ilmalämpöpumpun huollosta ennen ja jälkeen samalla lämmitysasetuksella. Huollettava kone oli vain 4 vuotta ollut kotitalouskäytössä (lämmitys ja jäähdytys).

Puhaltimen oikea ja vasen reuna oli tukossa pölyn vaikutuksesta, mikä nosti kylmäaineen painetta selvästi (4bar / 7C), laskennallinen tehohäviö oli 600w ja hyötysuhteen lasku 0.5 likaantuneena.

Käyttäjä ei itse havainnut laitteen toiminnassa mitään ongelmaa, mutta huolto tilattiin ajoissa siitä huolimatta, mikä selvästi kannatti.

Epämiellyttävä haju

Kertyvä pölymassa haittaa huoneilmaa sellaisenaan tunkkaisella hajulla, yleensä silloin kun laitetta käytetään jäähdytykseen. Myös lämmityskäytössä sitä saattaa esiintyä sulatustoiminnon jälkeen

Haju syntyy, kun huonepöly epäpuhtauksineen kastuu ilmalämpöpumpun sisällä. Pidemmällä aikavälillä pölymassaan alkaa muodostumaan herkästi kasvustoa, koska se on hyvää ravintoa homeille, jotka taasen kasvaessaan levittävät itiöitä ilmavirtaan muodostaen terveysriskin.

Tarkempaa tietoa huoneilman pölystä

Normaalin huoneilman hiukkaset jaetaan eläviin = (orgaaniset) ja ei-eläviin = (epäorgaaniset) hiukkasiin. Yleistettynä hengitettävät partikkelit ovat kooltaan alle 10 mikrometriä ja alle 2,5 mikrometriä olevat hiukkaset ovat ns. pienhiukkasia.

Huonepölyä kutsutaan termillä karkea pöly jonka ilmanvastuksellinen koko on yli 1 mikrometriä. Kun hiukkasen aerodynaaminen koko alittaa tuon 1 mikrometrin, puhutaan hienopölystä (esimerkiksi nokipöly). Suositusten mukaan 1 m3 huoneilmaa ei saisi sisältää yli 50 mikrogrammaa huonepölyä.

Puhtaassa huoneilmassa on normaalisti n. 30 mikrogrammaa karkeaa pölyä yhdessä kuutiossa ilmaa. Ilmalämpöpumpun ollessa toiminnassa sisäyksikön läpi virtaa n. 400 m3/h huoneilmaa.

Sisäyksikköön kulkeutuvan pölyn määrä laskennallisesti

Sisäyksikön läpi puhallettavan ilman määrä (m3/h) x pölyn määrä kuutiossa ilmaa (mg) = X mg / h

400 (m3) x 0,03 (mg)= 12 mg / h

X mg / h kerrotaan sisäyksikön käyttötunneilla vuorokaudessa (esim. 10h) = X mg pölyä / vrk

12 mg x 10h = 120 mg pölyä / vrk

X mg pölyä / vrk kerrotaan 365 vuorokaudella = sisäyksikköön kulkeutuvan pölyn määrä vuodessa

120 (mg) x 365 (vrk) = 43800 mg pölyä vuodessa eli 43,8 grammaa